Maakuntien rakennukset 5 euron kolikko Satakunta ( UNC )
Kolikoiden arvopuoli on yhteinen kaikissa euromaissa, ja sen on suunnitellut Luc Luycx Belgian rahapajasta. Tunnuspuoli sen sijaan on kansallinen, kunkin jäsenmaan itse valitsema. Kaikki erimaalaiset eurokolikot ovat käypiä maksuvälineitä kaikissa euromaissa.
Kukin jäsenmaa voi laskea liikkeeseen keräilykolikoita (juhlarahoja), joiden arvo ei saa olla sama kuin eurokolikkosarjaan kuuluvien kolikoiden arvo. Keräilykolikot ovat käypiä maksuvälineitä vain siinä maassa, jossa ne on laskettu liikkeeseen.
Kukin eurojärjestelmän jäsenvaltio voi laskea liikkeeseen kaksi kertaa vuodessa 2 euron erikoisrahan (muistorahan). Erikoisrahoilla on samat tekniset ominaisuudet ja sama yhteinen puoli kuin tavanomaisilla 2 euron kolikoilla. Erikoisrahojen kansallisella puolella on kuitenkin erityinen kuva-aihe, joka eroaa tavanomaisten eurorahojen kuva-aiheesta. Erikoisrahat ovat käypiä maksuvälineitä kaikissa euromaissa. Keräily- ja juhlarahoja, 2 euron erikoisrahoja sekä 1 ja 2 sentin kolikoita myy Suomessa Rahapaja.
Suomessa valmistetaan nykyään selvästi vähemmän juhlarahoja kuin aikaisemmin, joten niiden keräilyarvo (jota myös kutsutaan numismaattiseksi arvoksi) säilyy paremmin kuin aikaisemmin. Viimeisintä suomalaista kultarahaa, 100 euroa vuodelta 2023 ”Luonnonsuojelu”, on lyöty vain 800 kappaletta, mutta johtuen miltei 1 000 euron myyntihinnasta on rahaa yhä kaupan ja se ei tunnu olevan kovinkaan haluttu. Kultaiset juhlarahat voivat kuitenkin olla arvokkaita keräilijän silmissä. Ensimmäinen euroarvoinen kultaraha, edellä mainittu 100 euroa vuodelta 2002 ”Keskiyön aurinko”, on kaunis raha mutta sitä on lyöty 25 000 kpl, joten sillä ei ole varsinaista keräilyarvoa ja sen arvo perustuu puhtaasti rahan sisältämän kullan markkina-arvoon.
"Kyllä, vuoden loppuun mennessä kiertoon tulevien uusien viiden euron kolikoiden nimellisarvo on viisi euroa, eli ne ovat yhtä arvokkaita kuin viiden euron setelit."
Pojan viiden euron kolikko on Suomen Rahapajan lyömä maakuntaraha
Tänä vuonna liikkeeseen lasketaan kuusi uutta viiden euron kolikkoa, jotka ovat keräilykappaleita.
Aiheeltaan vetoavimpia ovat muun muassa 1500–1600-luvulla eläneen fyysikko, tähtitieteilijä Galileo Galilein ja Monacon ruhtinatar Grace Kellyn kasvoja kantavat kahden euron kolikot.
Kolikkoa on rajoitettu liikkeeseen vain 4 000 kappaletta, ja se tulee yleisön saataville 65 euron kappalehintaan. Kiinnostuneet voivat ostaa sen .
Kuten jo nimikin kertoo, juhlaraha on jonkin tietyn asian muistamiseksi tai juhlistamiseksi lyöty virallinen maksuväline, jolla on jokin nimellisarvo. Useimmat valtiot lyövät juhlarahoja vain rajoitettuja määriä, jonka seurauksena juhlarahojen arvo keräilykohteena voi monesti olla rahan nimellisarvoa korkeampi. Juhlarahat voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: jalometalleihin lyödyt juhlarahat ja tavallisiin metalliseoksiin lyödyt rahat. Yleisin juhlarahoissa käytetty jalometalli on hopea ja hyvänä kakkosena tulee kulta. Jalometallisten juhlarahojen arvo perustuu niiden sisältämän metallin arvoon. Esimerkiksi ensimmäinen suomalainen euroarvoinen kultaraha on vuodelta 2002, ja sen nimellisarvo on 100 euroa mutta rahan sisältävän kullan arvo on liki 500 euroa. Suomessa lyödään vuosittain vain yksi kultainen juhlaraha. Euroaikana on Suomessa laskettu liikkeelle hopeisia 10 euron tai 20 euron juhlarahoja, ja niitä julkaistaan nykyisin Suomessa vuosittain 1 – 2 erilaista 20 euron hopearahaa.
Arvokkaat euron kolikot ja setelit: näistä merkeistä tunnistat
"Niin kauan kuin se on sallittu Portugalissa, kuten uusi viiden euron kolikko, mitään seteliä tai kolikkoa ei voi kieltäytyä maksamasta, olipa se minkälainen tahansa. Tästä huolimatta kukaan ei ole velvollinen ottamaan vastaan yhdellä maksulla yli 50 kolikkoa."
Uusi 5 euron kolikko lanseerattu
Poikkeavuudet 2 euron kolikoissa
Vuonna 2007 suurempiarvoisten eurokolikoiden kartat muutettiin kuvaamaan koko Eurooppaa pelkkien EU-maiden sijasta. Osaan vuoden 2006 Suomen 2 euron käyttörahoista lyötiin kuitenkin virheellisesti uusi kartta.
Viiden euron kolikko kierrossa Turun seudulla
Suomi on lyönyt kahden euron kolikoita vuosittain euroajan alusta lähtien. Ensimmäisen käyttörahan vuosiluku on 1999. Juhlarahoja on julkaistu vuosittain vuodesta 2004 alkaen vuosittain yhdestä kolmeen kappaletta. Tavanomainen julkaisumäärä on viime vuosina vakiintunut kahteen. Vuosina, jolloin EU julkaisee yhteisen juhlarahan, määrä on voinut olla kolme.
Harvinainen kolikko voi olla parin tuhannen euron arvoinen
"Maksuautomaatit on kalibroitu käytössä olevien seteleiden ja kolikoiden mukaan. Kun otetaan huomioon, että nykyisin käytössä olevia viiden euron ja 7,5 euron kolikoita ei ole, näitä nimellisarvoja sisältäviä juhlarahoja ei pitäisi voida käyttää automaateissa. Kahden euron juhlarahat, jotka ovat ominaisuuksiltaan hyvin samanlaisia kuin nykyiset kahden euron kolikot, eivät pitäisi aiheuttaa ongelmia tällä tasolla."
5 euro 2003 Jääkiekon MM-kisat
Kolikkojen arvopuoli on yhteinen kaikissa jäsenmaissa. Arvopuolella on rahan nimellisarvo sekä kartta-aihe, joka 1, 2 ja 5 sentin kolikoissa esittää Eurooppaa osana maapalloa ja suuremmissa kolikoissa vuoden 2007 alusta koko Eurooppaa .
Suomi 5 € 2010-2011 Maakuntarahat kaikki 9 kpl
"Vaikka näiden keräilykolikoiden rahallinen arvo on vahvistettu 5 euroon ja 7,5 euroon, Portugalin keskuspankki määrittelee, että erilaisista viimeistelytyypeistä, mahdollisesta jalometallien käytöstä tai pakkauksesta riippuen keräilykolikot voidaan myydä nimellisarvoon tai sitä korkeampaan hintaan."
Tässä tuotteessa kaikki yhdeksän rahaa kerralla
Suomi BU euroset 2022 sisältää kaikki 8 kolikkoa 1 cent,2 cent, 5 cent, 10 cent, 20 cent, 50 cent, 1€ ja 2€ alkuperäinen pakkaus.
Suomalaiset juhlarahat -listaus
9. Eikö5 euron seteleitä enää ole tulossa? "Ei ole suunnitteilla, että viiden euron seteleitä ei enää olisi liikkeessä. Koska kyseessä on keräilykolikko, uusi viiden euron kolikko on olemassa samaan aikaan kuin samanarvoinen seteli."
100 €, 450 € – 500 €300 € – 330 €
Vuonna 2006 Suomen rahapajalla tapahtui vahinko. Kahden euron kolikoiden klaava- eli arvopuolella kuului näkyä vain Euroopan unioniin kuuluneet maat. Seuraavana vuonna oli tarkoitus siirtyä kaikilla Euroopan mailla varustettuun karttaan. Uudistettu kartta livahti kuitenkin osaan suomalaiskolikoista jo loppuvuodesta 2006.