sijaitsee historiallinen Lappeenrannan Kasino.

Sijaitsee historiallinen Lappeenrannan Kasino

Huhtiniemen lepokodissa vierailikin vuoden 1917 jälkeen melko paljon ruotsinkielistä väkeä ja se toimi omana saarekkeenaan kaukana Lappeenrannan keskustasta.

Rakennus on ollut ilmeisesti ympärivuotisessa käytössä ainakin osan toiminta-ajastaan. Lepokodissa on voinut saada jotain kylpyläpalveluja ja siellä on muutenkin pystynyt harrastamaan tervehenkistä elämää.

Hän törmäsi Skinnarilan alueeseen Lappeenrantaan suuntautuneella kylpylämatkallaan ja ihastui alueeseen souturetkellään.

Lappeenrannan kylpylaitoksen seinältä löysimme Lappeenrannan Lions-klubien joulukuussa 2007 kiinnittämän marmorisen muistolaatan, millä kunnioitetaan sankarivainajia, jotka täältä toimitettiin omalle kirkkomaalle kotikuntaansa.

Lappeenranta / Kylpylä ja Kasino

Niinpäesikunta ilmoitti käskyn tykistökoulun lakkauttamisesta 11.10.1918 ja tämäajanjakso Lappeenrannan varuskunnan historiassa oli pikkuhiljaa ohitse.

Perusparannustoimet eivät saaneet rahoitusta lukuisista anomuksista huolimatta ja kylpylaitos vaihtoi taas johtajaa.

Toiminnan aloittaminen ja etenkin v.1885 Lappeenrantaan tullut rautatie toivat yhä enemmän venäläisiä aristokraatteja nauttimaan kylpylän parantavista vesistä ja hoidoista.

Tänään Lappeenranta on moderni kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki, jonka kehitystä ohjataan ympäristöystävällisillä arvoilla ja teoilla. Historia on kuitenkin aina läsnä Lappeenrannassa, onhan kaupunki kasvanut Saimaan pohjukkaan, ja vuosisatoja palvellut satama sijaitsee aivan keskikaupungin tuntumassa, kaupunginlahdella.

ASIAKASTYYTYVÄISYYS LAPPEENRANNAN KYLPYLÄSSÄ

Uudelleen kylpylätoiminta alkoi kuitenkin vuonna 1870, mistä lähtien nykyisen Lappeenrannan kylpylän katsotaan toimineen.

Lappeenrannan kylpylällä on pitkä historia

Tyylikäs Hotelli Lähde sekä vanhan Lappeenrannan Kylpylän tiloihin perustettu Boutique Hotel Lähde kutsuvat nauttimaan viihtyisästä majoituksesta ja Day Spa Lähteen hemmotteluhoidoista sinisen Saimaan rannalle Lappeenrannan satamaan.

Satama, Kasino ja Lappeenrannan (vanha) Kylpylä,

Kauniissa Lappeenrannan satamassa Saimaan rannalla,

Uudelleen kylpylätoiminta alkoi kuitenkin vuonna 1870, mistä lähtien nykyisen Lappeenrannan kylpylän katsotaan toimineen.

Pikkalan terveysveden avulla parannettiin niin kihtiä, reumatismia ja peräpukamia, kuin luulosairautta ja hysteriaakin.

Lappeenranta löysi vuokralaisen Kasinolle – ravintola avautuu kesällä

Kylpylätoiminnalla on Lappeenrannassa pitkät ja vaiherikkaat perinteet. Lappeenrannan satamassa sijaitseva Lappeenrannan kylpylä perustettiin 1800-luvulla ja nykyinen kylpylärakennus valmistui 1912. Kylpylälaitos toimi perustamisestaan lähtien kesäkylpylänä Venäläisille aristokraateille ja avasi ovensa ympärivuotisesti vasta 1970-luvulla. Tänä päivänä vanha Lappeenrannan kylpylä palvelee hyvinvointia ja rentouttavia elämyksiä kaipaavia matkustajia Day Spa Lähteenä.

Päätoimittajalta | Kasino on yksittäistä ravintolaa suurempi ilmiö

Viimein 17. joulukuuta 1908 valtuusmiehet käsittelivät kokouksessaan naisyhdistyksen kirjelmää sekä vesijohdon että ”kloaakki- eli viemärijärjestelmän” aikaansaamiseksi. Asiaa tuumailtiin ja kului useita vuosia, kunnes ymmärrettiin aloitteen merkitys. Vasta vuonna 1914 terveyslautakunnan taholta tehty ehdotus pohjarahaston perustamisesta vesi- ja viemäriverkkoja varten sitoutti valtuuston. Päätettiin, että joka vuosi kasvatettaisiin vesirahastoa kaupungissa toimivan anniskeluyhtiön voittovaroista. Niinpä vesihuoltomme historiasta voidaankin sanoa, että ”viina aikanaan oli Lappeenrannassa muuttuva vedeksi”.

Lappeenrannan kartta vuodelta 1894

Lappeenrannan kylpylän uusi nousukausi alkoi sotien jälkeen. Asiakaskunta muuttui venäläisitä kesäturisteista sairaisiin ja hoitoa itselleen hakeviin henkilöihin. 1970-luvulla kylpylä aloitti viimein ympärivuotisen toimintansa ja 1980-luvulla kylpylän asiakkaiksi hakeutuivat sotiemme veteraanit. Vaiherikkaiden vuosien jälkeen uusitussa kylpylässä on haluttu säilyttää kylpylaitoksen historia.

Harbor Shore Route + Kasino Park

Vähitellen kylpylätoiminta kävi tappiolliseksi. Ensimmäinen maailmansota ja Suomen itsenäistyminen aiheutti kylpylälle taloudellisia vaikeuksia venäläisten kylpylävieraiden katoamisen myötä. Lopulta kylpylä siirtyi Lappeenrannan kaupungin omistukseen 1917. Sodan aikana kylpylä toimi kaatuneiden evakuointikeskuksena, jossa n. 1 400 sankarivainajaa huollettiin kotimatkalle.

Lappeenrannan Kasinoon etsitään uutta ravintola-alan vuokralaista

Ja kyllähän kesäyliopisto myös lisäsi elämää kesäiseen Lappeenrantaan. Kesäyliopistoon syntyi oppilaskunta, joka järjesti oppilaille sellaista toimintaa, mitä ylioppilaskunnat yleensä järjestävät. Mikäli oikein muistan, makkaraa ja olutta kulutettiin joskus kylpylaitoksen ja joskus Karhusaaren soveliaissa ympäristöissä.
Joitakin kursseja seurailin silloisen vuosikymmenen vaihteessa. Tuskin paljonkaan viisaus lisääntyi, mutta hauskaa oli.
Miehet kerhoillaan ja salaseuroissaan panivat alussa pyörät liukkaasti pyörimään, mutta ei sovi unohtaa naisia heidän takanaan. Vanhan sanonnan mukaan: jokaisen menestyvän miehen takana on hämmästynyt nainen. Ei mennyt monta hetkeä Yliopistoseuran perustamisesta, kun syntyi Yliopistoseuran Naisyhdistys, joka aloitti varainhankinnan seuran hyväksi järjestämällä erilaisia juhlia. Erityisesti kesäiset Veeranpäivän Vipinät Kasinolla olivat todellinen kesän huipputapaus. Myöhemmin juhlittiin talvella Patriassa Samppanjatanssiaisten merkeissä. Naisyhdistys jakoi tukea kesäyliopistolle ja jakaa edelleen stipendejä opiskelijoille ja nyttemmin myös Lappeenrannan Yliopiston opiskelijoille.
Kesäyliopiston ehkä valtakunnallisesti näkyvin ”projekti” oli kesäiseen äidinkielenopettajien seminaariin liittynyt väittelykilpailu, jonka primus moottorina oli entinen opettajani, opetusneuvos Arvi Luukka, joka muuten Martti J. Mustakallion ohella, oli aikanaan kesäyliopiston kantava voima. Väittelijöinä ja voittajina oli aikansa ja vieläkin tunnettuja nimiä. Vuonna 1991 väittelyn voitti muuan kansanedustaja Paavo Väyrynen, joka senkin jälkeen on pysynyt vahvasti parrasvaloissa, ei liene kuitenkaan sittemmin saanut väittelyistään ja väittämisistään yhtä kirkasta kruunua, kuin tuona vuonna…
Ajat ovat uudet ja toisenlaiset, kuin viisi-, kuusikymmenluvuilla, mutta Etelä-Karjalan Kesäyliopisto kukoistaa ja voi hyvin. Puolentoista kuukauden mittainen lukukausi on laajentunut ympärivuotiseksi toiminnaksi. Opetusohjelmat myöskin laajentuneet monipuolisesti tyydyttämään sekä työelämän, että inhimillisen uteliaisuuden tarpeita.
Oppilaskuntaa ei taida enää olla, mutta ehkä opetusohjelmaan voisi lisätä opintojakson (tämä taitaa olla virallisen ideologian termi): Olutta, makkaraa ja ylevää hengenlentoa valoisana kesäyönä ihanan Saimaa rannalla.

Sama henkilö perusti myöhemmin ensimmäisen kylpylän Lappeenrantaan.