Anna nuoren elää. Elämä kantaa jos antaa lentää omilla siivillä.

[2014] Lennämme vielä ”omilla siivillä”!

Mutta tämä ei tarkoita sitä, että Zen–mieli olisi passiivinen. Jos se haluaa tarttua, se tarttuu koko olemuksensa voimalla. Jos se haluaa tarttua kukkaan, koko mieli muuttuu valtavaksi kukaksi. Mutta se voi antaa tuon kukan kadota jäämättä kaipaamaan sitä. Sen ei tarvitse jäädä menneisyyteen, sillä se elää suuressa levossa ja luottamuksessa. Se on huomannut, että se on olemassa samalla tavoin, vaikka se ajattelisi mitä hyvänsä. Sen todellisuus on riippumaton siitä, mitä se ajattelee itsestään ja omista ajatuksistaan.

Anna mielikuvituksen lentää tämän vaaleanpunaisen Barbie®-pegasuksen siivillä! Lapset voivat leikkiä suosikkikohtauksiaan Barbie® A Touch of Magic™ -elokuvasta tai keksiä omia fantastisia seikkailujaan. Pegasuksessa on sateenkaarivalot ja äänet, jotka aktivoituvat useilla eri tavoilla. Hänellä on myös maaginen koiranpentu ja suloisia lisävarusteita! Värit ja koristeet voivat vaihdella.

Vuosijuhlat ovat nyt ohi, ja huhhuh mikä viikonloppu onkaan takana. Oli hienoa huomata vanhojen toimijoiden löytäneen paikalle juhlistamaan yhdistystämme ja uusien opiskelijoiden tarttuvan toimeen nakkeilun muodossa. Yhdistystoiminnan vuosikertojen kokoontuessa ja aktiivisimpien toimijoiden, järjestöjyrien, jakaessa tarinoitaan, huomasi myös pupujen kiinnostuksen syttyvän ja lähestyvän hallitusten vaihtokauden alkaneen mietityttämään. Jos urheilen haen sporttiin, jos Helan går kulkee nesu on thö thing ja biletystä voin jatkaa Ulkkiksessa. Lausahduksia kuuli pupujen suusta, mutta ei se ihan näin taida mennä. Mutta mihin sit hakis ja mitä toimintaan mukaan lähdöstä jää käteen? Pesteistä toisiin hyppiessä järjestötoiminta on tullut mulle tutuksi, ja ajattelinkin oman pöhinävuosien elämänkerran (vaikka vähän pitkän sellaisen) voivan auttaa pohtijoita motivoitumaan hakemaan mihin tahansa itseään kiinnostavaan pestiin ja laskevan jännitystä halva-kauden koittaessa.

Oma TuKY-urani lähtikin käyntiin KY-Sportin halvasta jännityksen oltua katossa, kun piti mennä uusien fuksi kavereiden eteen puhumaan. Noh, eihän se niin kovin putkeen mennyt, sillä yksikään pesti ei illasta käteen jäänyt. Olin ihan varma sieltä lähtiessä, etten uskalla hakee enää mihinkään ja ehkäpä jaostotoiminta ei oo mun juttu. Kuitenkin Ulkkiksen halvassa pienellä tsemppauksella uskalsin mennä eteen uudestaan ja hakea mukaan. Hyvä niin, sillä yrityssuhdevastaavan pestin kohdalla kuuluikin oma nimi äänestystuloksista, ja pääsin aloittamaan ensimmäisessä pestissä TuKYllä osana Ulkkista ja COREa. Jo ekoista hetkistä näiden hallitusten kanssa jäi mieleen yhteisöllisyys. Jokainen oli valmis pöhinään, kokouksissa aika lensi siivillä ja tutustuin mitä erilaisimpiin tyyppeihin. Vuosi kuluikin tapahtumia järkkäillessä, vähän siellä täällä sekoillessa sekä moniin uusiin tuttaviin ja nykyisiin älyttömän hyviin ystäviin tutustuessa. Matkalta tarttui mukaan myös kokemukseet tutorina osana pupujaistiimiä ja sitä kautta mielettömiä muistoja orientaatioviikolta.

Sit olikin eräs syksyinen tiistai parkilla kokouksessa Ulkkiksen kanssa ja esityslistalla oli hallituspestien esittely. Eka ajatus oli, etteihän tää nyt oikeesti voinut tässä olla. Niin paljon kokemuksia ja uusia ystäviä oli saatu, ettei voinut uskoa sitä, että pesti pitäisi jättää jo seuraavalle. Jatkaminen hakemalla TuKYn hallitukseen kävi mielessä, mutta olin päättänyt, ettei aikaa hommalle olisi. Viimeisenä iltana TuKY-hallituspestien ennakkokysymysten hakuajan päättyessä mielessä kuitenkin pyöri mitä kaikkea on vuoden aikana päässyt kokemaan ja mitä kaikkea uutta voisi hallituksen mukana päästä tekemään. Plussat ja miinukset listan valmistuttua oli täysin selvää, että aika ja energia, mitä hallitus pestiin laittaisin, antaisi takaisin tuplasti enemmän. Vastaukset palautin klo. 22.02. Niinpä HalVassa tunteja penkissä jännitettyä pääsin vapaa-ajan vastaavan pestiin ja osaksi TuKYn uutta hallitusta. Oman jaoston sain kasaan seuraavalla viikolla, kun Ulkkisperhe täydentyi uunituoreilla Ulkkislaisilla. Mukaan tarttui myös Speksin markkinointivastaavan pesti, joka aukaisi oven aivan uudenlaisille kokemuksille. Ja mikä vuosi siitä lähtikin käyntiin.

Esimerkiksi Pikkulaskiaisessa mäkikisassa laskuvälineellä romahtaminen Ulkkiksen kanssa, SikaWappu aloittaen aamu kasilta TuKY-hallituksen vappubrunssista ja lopettaen moppaamiseen parkilla aamuviideltä sekä Speksiläisten kanssa Omstarttien huutelu näytöksissä ovat kaikki niitä muistoja, mitä tiedän lämmöllä muistelevani kiikustuolissa; Ja nekin ovat vain muutama hassu esimerkki, murto-osa, vuoden ikimuistoisista kokemuksista. Oon saanutkin kokea hetkiä, joista pystyi vain unelmoimaan hakiessa kauppikseen, mutta ei ne ois olleet mitään ilman ihmisiä keiden kanssa hetket on jakanut. Tiimiläiset on tuonut näiden vuosien mittaan älyttömän paljon iloa ja tukea jaksaa opiskeluvuosien läpi. Yhteishenki – se kuinka kuunnellaan ja autetaan toisia, hyväksytään jokainen itsenään, nautitaan yhdessä tekemisestä ja ajanvietosta yhdessä – on TuKYn toimijoilla mieletöntä. Jos kysytkin miksi kannattaa hakea toimintaan, vastaus on se kliseinen; Ihmiset. Näin hyvin, näin moneen aivan mielettömän upeaan persoonaan en olisi koskaan tutustunut ilman sitä, että pupuna uskaltauduin Sportin halvan jälkeen vielä hakemaan Ulkkikseen.

Matka sieltä fuksisyksystä osana kuutta erilaista tiimiä on ollut tunteiden täytteinen, mutta en vaihtaisi mitään niistä öistä parkilla mopatessa tai kokouksista, joihin en vaan olisi jaksanut raahautua – jälkeenpäin just ne hetket tekikin näistä vuosista ikimuistoisia. Oon oppinut itsestäni hirveesti ja saanut paljon hyödyllisiä taitoja myös työelämään. Vaikkei kenenkään matka TuKYllä ole samanlainen, oon tavannut niin monenlaisia ihmisiä niin erilaisissa rooleissa, että voin varmasti sanoa jokaisen halutessaan löytävän paikan täältä. Mihinkään pestiin eikä jaostoon ole valmista muottia, vaan jokaiset saappaat täyttyvät uusista ja erilaisista persoonista. COREssa, Ulkkisessa tai Speksissäkin vois jonkun mielestä olla todella erilaisia ihmisiä, mut paikkani löysin kuitenkin kaikista niistä. Jokaisesta jäi myös ainutlaatuisia kokemuksia ja taitoja käteen. Ei kannata siis liikaa jäädä kiinni siihen millaisia tyyppejä ennen on ollut pestissä tai millainen kuva sattuu toimijasta olemaan, vaan hakea siihen mikä itseä kiinnostaa. Mahdollisuudet huippuvuoteen on jokaisessa toimija porukassa, jos vaan oma mieli on avoin.

Hei paljon onnea! Omilla siivillä lentää aina vapaammin 🙂

Minä kerroin sille, että poika on lentänyt jo, vajan katolta alas omilla siivillä, ja että heillä on sama nimi, Charles.

Kiinalaiset tietävät, että heidänmatkailuinto kasvaa nopeimmin maailmassa ja he haluavat lentää ominsiivin.

Mitä tapahtui todella? Parvi halusi nostaa Johannan pieneen linnunpesään. Tuoda ruokaa keltaisessa nokassa perheelle, äidille, lapsille. Parvi haluaa opettaa perheen lentämään omilla siivillä. Lopputuloksena on lentotaidon sijaan yksi perhe lisää sosiaalitoimiston luukulle.

Paljon on siis kaikenlaista liikkuvaa osaa, joka nyt hakee oikeaa paikkaa ja asentoa. Mutta vastaus siihen, miltä omilla siivillä liitely tuntuu: ihan pirun hyvältä.

Kotkansydän : Omilla siivillä Heinäkuu-Joulukuu ..

Hei Sheila, kiitos kommentistasi. Löysin tekstin tuttuni facebook sivulta. Lisää tekstejä löytyy netistä "omilla siivillä" sivustosta. Pidän myös tekstistä. Hyvin kuvailtu. Siunattua kevättä sinulle!

Kotkansydän : Omilla siivillä Tammikuu-kesäkuu

Nora Lehtinen ja Jenni Skyttä-Forssell työskentelevät sanojen ja luovuuden maailmassa. He kannustavat lapsia ja nuoria lukemisen pariin toiminnallisin keinoin, mielikuvitusmatkoille omilla siivillä! Kirjoittajien kokemukset lasten kanssa työskennellessä ovat inspiroineet kokemukselliseen tarinankerrontaan.

Särkyneiden kohdat ( Omilla siivillä)

Kivinen tie ja palava halu nousta lentoon omilla siivillä isoveljen varjosta, ovat muokanneet Mikko Koivusta Mikko Koivun.

Omilla siivillä eli kuvataiteen portfoliotyö (PSO)

Olen kuluneen kuukauden aikana saanut yllättävän paljon sähköposteja sekä yksityisviestejä niin Facebookissa kuin Instagrammissa muilta bloggaajilta, sellaisiltakin, joita en entuudestaan tunne. He ovat tahtoneet tietää, miltä omilla siivillä liitely tuntuu. Että kun vähän on kutkutellut tehdä samanlaisia ratkaisuja itsekin.

Omilla siivillä (2016) · ← Takaisin jaksoon · 7x10 7x12

Mutta sitten ajattelen, että kyse on kuitenkin asioista, joita ei vaan voi tietää kuin kokemuksen kautta. On täysin utopistista toivoa, että elämää kovin kokemattomana olisi voinut tietää sellaisia asioita, jotka oppii kokemuksen kautta vasta kotipesästä lennettyään ja omilla siivillä hetken räpyteltyään.

There are no Finnish trailers added to Omilla siivillä

Mutta sitten ajattelen, että kyse on kuitenkin asioista, joita ei vaan voi tietää kuin kokemuksen kautta. On täysin utopistista toivoa, että elämää kovin kokemattomana olisi voinut tietää sellaisia asioita, jotka oppii kokemuksen kautta vasta kotipesästä lennettyään ja omilla siivillä hetken räpyteltyään.

KU06 Omilla siivillä eli kuvataiteen portfoliotyö

Hei! Te kaikki jotka kärsitte pakko-ajatuksista niin teidän kannattaa lukea kirja nimeltä "Kerrasta poikki"!!! Sen on kirjoittanut kaksi alan kansainvälisesti tunnettua asiantuntijaa, psykiatrian psykologi Edna B. Foa ja kliininen psykologi Reid Wilson!!! Kirjassa kerrotaan mitä pakko-oireet ovat ja miten niistä päästä eroon!!! Kirja on helposti luettava ja soveltuu ihan itseopiskeluun tai perheen tai hyvän ystävän kanssa tutkittavaksi!! On myös hyvä oppikirja mielenterveydenalan työntekijöille!!

Eli tärkeintä on nyt että tajuatte sen että ensinäkin ette ole yksin!!! Ja toiseksi ETTE OLE HULLUJA!!! Vaikka kuinka pahoilta nämä ajatukset tuntuvat ne ovat vain ajatuksia ja järjenvastaisia!! Ei niissä ole mitään järkeä niin ei niistä tarvi huolestua!!! Mutta se tuntuu HYVIN pahalta tiedän!!! Mutta nyt päätätte että haluatte eroon tästä kauheasta piinasta!!! Tietenkin pakko-ajatukset voivat olla että luulette että voisitte joskus seota.... mutta siitä ahdistutte suuresti ja sehän on luonnollinen ja terve reaktio!! Mutta se aiheuttaa suurta ahdistusta ja täten suurta tuskaa myös =( On kauheaa kuin pitää pelätä koko ajan jotain =( Tiedän sillä itse kärsin tästä juuri nytten =( En tiedä onko tämä vain aikuistumisen kriisi.... On näet hyvin tavallista että nuorilla on pakko-ajatuksia kuin kaikkea suurta on elämässä tapahtumassa.... kuten itsenäistyminen, omilla siivillä eläminen, seurusteleminen tositarkoituksella, opiskelun ja muutenkin onnistumisen paineet.... Kaikilla ihmisillä on joskus pakko-ajatuksia mutta me jotka emme saa niitä päästämme pois kärsimme siitä.... Mutta olen päättänyt että NYT RIITTÄÄ!!!! Haluan takaisin sen saman elämänilon joka minulla oli!!! Tietenkin nautin elämästä!! Haluankin vain parantua tästä inhottavasta oireilusta jotta voisin täysin nauttia elämästäni!!! Ja nyt pyydän teitä kaikkia että älkää luovuttako!!! Tiedän miten vaikeaa tämä voi olla!!! Puhukaa ensin jollekkin ihmiselle jolle tiedätte että voitte avautua mistä tahansa!!! Sitten lainatkaa tämä kirja ja sitten pohtikaa jatkoa!!! Psykologille meneminen ei ole mikään häpeä!! He ovat juuri meitä varten joilla on vähän vaikeampaa kuin muilla!! Tsemppiä ja toivon teille kaikille hyvää =)

Onnistuuko sveitsiläismiehen lento omilla siivillä? Katso videolinkki

Aika pienessä kaupungissa asutaan. Ja olette varmaan oikeassa, ne napanuora on pakko alkaa pikkuhiljaa katkaisemaan ja antaa pojan mennä "omilla siivillä", ikätasonsa mukaisesti, eli tässä vaiheessa just tuo kavereiden kanssa ulkona pyöräily ja leikkiminen. Liikenne ja autot on se suurin pelko. Tuntuu, ettei lapset osaa hahmottaa ja oikein ymmärtää edes liikenteen vaaroja. Mutta eipä se auta, pitää jatkaa muistuttelua miten esim. pyöräillessä toimitaan ja toivoa aina parasta, ettei mitään tosiaan satu. :)