le­gen­daa­ri­nen Suur­saa­ren ka­si­no vie­lä pys­tys­sä?


Kun Kotkasta katselee merelle, kohoaa Suursaaren ylväs siluetti kaukana taivaanrannassa kiehtovana ja mystisenä. Ennen toista maailmansotaa Suursaari oli Suomen kunta, jossa asui enimmillään jopa 900 asukasta. Suursaaren itärannalla oli saaren kaksi kylää: Suurkylä ja Kiiskinkylä. Suursaarelaisten perinteiset elinkeinot olivat kalastus ja hylkeenpyynti. 1920-luvulla matkailu Suursaareen alkoi kasvaa voimakkaasti ja saareen perustettiin osuuskunta organisoimaan majoitusta, Kappelniemen hiekkarannalle rakennettiin uimakoppeja ja Suursaareen valmistui kasino, josta tuli hyvin suosittu turistien keskuudessa. Sitten koitti syksy 1939. Sodan uhka oli niin tuntuva, että koko saaren väestö evakuoitiin. Neuvostoliitto miehitti saaren joulukuussa 1939 ja toisen maailmansodan jälkeen Suursaari jäi Neuvostoliitolle ja sijaitsee rajavyöhykkeellä. Suursaarelle on järjestetty joitakin retkiä ja sen molemmat majakat ovat toiminnassa, mutta muuten vanhoista kalastajakylistä on jäljellä vain rauniot.


Suursaaren kalliohuiput ovat niin korkeita, että niiden on täytynyt näkyä pinnan yläpuolella vetäytymisen alkaessa noin 10 000 vuotta sitten. Ylimpänä sijaitsevat muinaiset rantatöyräät ovat 86 metrin korkeudella nykyisestä merenpinnasta. Varsinaisia muinaisjäännöksiä tunnetaan hyvin vähän. Kahden tai kolmen kiviröykkiön arvellaan olevan hautoja, ja Kumpelkalliossa on vaikuttava piirros. Ympäristön rikkaita ja hylkeenhoukuttelumaita ovat varmasti hyödyntäneet satunnaiset kävijät jo muinaisista ajoista, ja he ovat saattaneet yöpyä Haukkavuoren ympärillä olevissa pienehköissä luolissa. Asia jää vielä vahvistettavaksi tutkimuksissa. Osa rannoilla olevista kivikasoista saattaa olla varhaisia pyyntisuojia.

Varovaisen ulkomaailmaan avautumisen jälkeen Suursaari on taas vetäytymässä kuoreensa. Venäjän viranomaiset ovat vaikeuttaneet saarelle pääsyä. Syynä on Itämeren poikki rakennettava Nord Streamin kaasuputki. Suursaari on putken valvonnan ja huollon kannalta strategisesti erittäin hyvällä paikalla keskellä Suomenlahden leveintä kohtaa. Se muodostaa Kaliningradin ohella Venäjän etuvartion Eurooppaan.

Suursaaren Casino | Suomen Sotahistoriallinen Seura ry

Suursaari on tähän mennessä paras, tyylikkäin ja monipuolisin aiheesta kirjoitettu kirja. Saarta ennestään tuntematon lukija pääsee nopeasti tekstien ja kuvien maagiseen imuun. Kattavuudestaan huolimatta se jättää paljon arvailujen varaan. Osa Suursaaren kiehtovuutta onkin, että se säilyttää edelleen salaisuutensa. Niin, ne pikkupoikana näkemäni ja haistamani savupatsaat johtuivat metsäpaloista kuten kirja kertoo. Sen sijaan Suursaaren kallioiden sisälle räjäytetyn ydinsukellusvenetukikohdan olemassaolo jää edelleen arvailujen varaan.

Ennen sotaa Suursaaressa oli noin 800 asukasta ja kaksi tiiviisti rakennettua kylää, Suurkylä ja Kiiskinkylä.

(Kuva Wikipedia)

tänä päivänä muutama majakanvartija. Tämän lisäksi siellä on meteorologien säähavaintoasema ja rajavartioiden rakennuksia. Suomalaista kalastajakylistä on vain rauniota jäljellä. Suurin osa saaresta on umpeenkasvanutta metsää. Suursaareen suunniteltiin jossain vaiheessa orastavaa turismibisnestä venäläisten taholta. Kävijöitä olisi riittänyt ainakin Suomesta. Tulevaisuus ei lupaa matkailun saralla hyvää.

Suursaari mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1435. Suursaaresta esitti ensimmäisenä vaatimuksia Ruotsin kruunu, ja siitä tuli osa kuningaskuntaa vuoteen 1721 asti. Saari oli aluksi alainen ulkosaari, joka kuului pitäjään. Varhaisimmat kirjalliset lähteet pysyvästä asutuksesta ovat 1400-luvulta, jolloin Suursaaren kalastajat selvittivät verojaan . 1600-luvulta on olemassa muutamia , joista selviää, että saarella on asunut vakituisesti muutamia satoja ihmisiä ja että he kaikki olivat . Kielitieteilijöiden mukaan saarella 1800-luvulla puhuttu murre viittaa siihen, että väestö oli lähtöisin Vehkalahden seudulta ja lähiympäristöstä.


Väinö Niilo Vähäkallion suunnittelema Suursaaren kasino ja ravintola

Suursaari on pääasiassa peruskalliota, jolla kasvaa harvakseltaan . Matalammissa osissa on taigatyyppistä . Havumetsän lisäksi on alavammilla alueilla jonkin verran lehtipuita, etupäässä , ja , mutta saaren eteläpäässä myös ja yksittäisiä , ja . Jotkut kasveista, kuten , kuuluvat toiseen , mutta ovat säilyneet ilmaston muututtua.

Suursaaren kasino nousee esillä aina Suursaaresta lukiessa

Saksalainen ruhtinaan Moskovan suurlähettilään ja kirjailija matkusti laivalla, joka haaksirikkoutui Suursaaren luona marraskuussa 1635. Hän kirjoitti sen jälkeen runon, joka tihkui hirvitystä tästä kylmästä, pimeästä ja myrskyisestä saaresta sekä sen asukkaista, jotka elivät äärimmäisessä köyhyydessä.

Suursaari, kasinon ravintolasali

Mäkiinpäällyksellä ja Majakallion itäpuolella on kaksi kuuluvaa kolmiomittauspistettä, , ja ( eli Suursaari Piste "Z", . Ne ovat saaren pohjoisen ja eteläisen solmukohtia ja kuuluvat .

Suursaari, Kasino 1937 - Antikvaarinen kirjakauppa Menec.

Suursaaressa on ollut kolme majakkaa. Saaren eteläkärjessä Lounatrivissä on nykyisin majakka ja radiomasto.

Suursaaren kirkon kello on Hoilolan kirkossa (Tuupovaara)

Venäläisjoukot valloittivat saaren aikana, ja se siirtyi Venäjän haltuun virallisesti vuonna 1721. antoi Suursaaren, ja läänitykseksi marrano Johan (Jan) da Costalle jo vuonna 1718. Hän asui Lavansaaressa rakennuttamassaan kartanossa ja oli ankara verottaja, kansanperinteessä hänet tunnetaan nimellä Mustapää ja häntä luultiin espanjalaiseksi ylimykseksi. Hän oli muistitiedon mukaan hanakka saaren naisten perään. Hänen saamaansa läänitystä on pidetty jonkinlaisena Pietari Suuren pilana narrilleen. Da Costan kuoltua 1740 saaret jäivät vielä muutamaksi vuodeksi hänen vaimolleen.

Tältä Suursaaren kasino näytti loiston päivinään

Suursaari kuului 1930-luvulla Suomelle ja tuolloin saarella kukoistivat kasino, luonto ja matkailu.

SUURSAAREN KASINO (avoinna kesäk

Suursaari liitettiin alaiseen Kakin kappeliin, joka itsenäistyi myöhemmin pitäjänä. rakennettiin vuonna 1768 hirrestä, ja siinä oli erillinen . Se sijaitsi Suurkylän länsipuolella. Tarinan mukaan ja nimestä sekä vanhasta kylän viereisellä niemellä olleesta kivijalasta päätellen saarella oli ollut kirkko jo kauan ennen sitä.

Suursaaren olen nähnyt vain kiikarilla, kirkkaalla ilmalla ..

Kot­ka­lai­nen pur­jeh­ti­ja on vii­mein pääs­syt Suur­saa­reen. Hän on yrit­tä­nyt jyl­hään Suo­men­lah­den saa­reen jo usei­ta ker­to­ja ai­em­min, mut­ta epä­on­ni on kaa­ta­nut edel­li­set yri­tyk­set.

Suursaaren rannalta löytyi laivanhylky

Voimakas itämyrsky 15. lokakuuta 1758 ajoi kerralla kahdeksan laivaa haaksirikkoon Suursaaren koillisnurkalle. Haverissa oli mukana kaksi venäläistä, kaksi ruotsalaista, kaksi hollantilaista ja brittiläinen ja rostockilainen alus. Pohjoiskorkian loiston hoitaja aliperämies Feodor Proskurakov venekuntineen pyrki estämään paikallisasukkaiden "hylynryöstöä" vaikka nämä omien sanojensa mukaan olivat paikalla pelastustarkoituksessa. Seuraavina öinä aluksista katosi paljon irtotavaraa, mikä johti oikeudenkäyntiin rantarosvoudesta. Kaikkiaan 13 suursaarelaista talonpoikaa sai vankeustuomion. Tämä oli noin kolmasosa saaren aikuisesta miesväestöstä.