Suurkylän kartano on yksityiskoti.


Vuokko ja Erkki Virolainen ostivat Rannan kartanon päärakennuksen ympäristöineen vuoden 2002 alusta tarkoituksena viettää eläkepäiviä näissä ympyröissä. Vuokko palasi näin juurilleen ja Erkki hänelle rakkaaksi käyneelle seudulle, missä molemmat ovat yhdessä käyneet koulun luokkatovereina.
Sysmä tarjosi Erkille hyvät mahdollisuudet tärkeisiin harrastusmuotoihin kuten metsästykseen, kalastukseen, halkojenhakkuuseen ym. Erkki oli syntynyt Vuoksenrannassa Kannaksella ja tullut Sysmään viisivuotiaana. Yhdessä Vuokko ja Erkki kävivätkin Erkin kotitilalla Karjalassa ja Salmenkaidalla, jonne Vuokon isä hävisi muiden sysmäläismiesten mukana talvisodassa.
Varsinaisen elämäntehtävänsä Erkki Virolainen suoritti Turun yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professorina ja yliopistollisen keskussairaalan ylilääkärinä sekä lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina. Vuokko puolestaan pääsi eläkkelleVarsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksesta puutarhaopin lehtorin virasta.


Vuokko Virolaisen isä, Heikki Viktor ( Streng vuoteen 1936 saakka) Suurkylä syntyi 19.1.1907, kuoli 21.2.1940
Hän kävi Kokemäen maatalousoppilaitoksen ja valmistui Kurkijoen (Kannaksella) maatalousopistosta maatalousteknikoksi. Vuokko Virolainen kertoo, että koko suku oli aktiivisesti kiinnostunut maataloudesta. He tekivät yhdessä maataloudellisia retkiä ja järjestivät näyttelyitä ja maatalouteen liittyviä kilpailuja. Suojeluskuntatoiminta oli myös hänen sydäntään lähellä. Heikki Viktor hoiti kartanoa isänsä ohella ja tarkoituksena oli jäädä isän jälkeen tilanomistajaksi. Sota muutti suunnitelmat. ”Vaikka viimeiseen mieheen saakka taistellaan, mutta periksi ei anneta ryssälle” kirjoitti hän Vuokon äidille rintamalta keskenjääneessä viimeisessä kirjeessään. Vanhempien toiveet eivät täyttyneet, vaan hän kaatui talvisodassa 1940. Vuokko Virolainen jäi 8 kuukauden ikäisenä orvoksi ja hänen ainoaksi lapsekseen.

Hovilan kartano (Antti ja Kristiina Korpinen)
Kun puhutaan Hovilan kartanosta, se yhdistetään yleensä senaattori Onni Schildtiin. Onni Schildtin nimi on jäänyt historiaan monella eri tavalla. Hän oli edistyksellinen maatalouden kehittäjä, senaattori, Sysmän Säästöpankin perustaja ja Itä-Hämeen ensimmäisen maanviljelysseuran alullepanija. Vanhemmiltaan nuori Onni Schildt sai perinnöksi vahvan siteen suomalaisuussaatteeseen; lääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt tunnetaan henkilönä, joka on tuonut suomenkielen keskeiseen sanastoon eniten sanoja.
Onni Schildt opiskeli nuorena Ruotsissa ja Tanskassa maataloutta, keskittyen erityisesti karja-ja maitotalouteen. Tullessaan Sysmään hoitamaan sukunsa kartanoita, hän ryhtyi tarmokkaasti soveltamaan oppejaan käytännössä. Onni Schildtin mukana tuli seudulle ensimmäinen rauta-aura.
1860-luvulle Suomea koettelivat ankarat katovuodet ja silloin havaittiin yksipuolisen viljanviljelyn haavoittuvaisuus. Aiemmin välttämättömänä pahana pidettyä karjanhoitoa ryhdyttiin kehittämään ja etenkin voista tuli merkittävä kauppatavara.
Onni Schildt oli luonteeltaan edelläkävijä. Hänellä oli siuhen kaikki tarvittavat edellytykset. Kartanot takasivat taloudellisen pohjan ja hänellä oli uusinta tietoa ja paljon yhteyksiä. Schildt perusti myös meijeri-ja karjanhoitokoulun, joka toimi Hovilassa hänen kuolemaansa asti 1913. Tuolloin koulu siirrettiin Henrik Silenin isännöimään Nordenlundin kartanoon; siellä se toimi vuoteen 1934.

Vihdin Kuningas Vihaa Voileipiä

Rannan kartanon salin seinällä on valokuvia, joissa kartanon esi-isiä ja -äitejä. Alma Elisa Yttölä 17.9.1872 – 20.6.1948 ja Aleksander Viktor Streng 31.7.1873 -2.12.1947. Aleksander Viktor Streng, Vuokko Virolaisen vaari, joka oli Suurkylän vanhin poika, lähetettiin upseerikouluun Jyväskylän lyseon jälkeen tarkoituksena valmistua upseeriksi kuten isänsäkin. Hän ei kuitenkaan viihtynyt ollenkaan armeijassa vaan oli jo pienestä pitäen ollut kiinnostunut maanviljelystä. Silmätulehdukseen nojautuen hän hankki todistuksen, ettei hän pysty upseeriksi ja aloitti opinnot Harjun maatalousoppilaitoksessa. Kirjeessään äidilleen hän kertoi työskentelevänsä kuin karhu ja valmistuttuaan koulusta hän kertoi tietävänsä maanviljelystä kaiken ja halusi näyttää sysmäläisille miten maata pitää viljellä. Isälleen hän kirjoitti toisaalta nöyrän, mutta toisaalta kovin itsevarman kirjeen. Ellei isä suostu myymään hänelle maata, hän lähtisi tilanhoitajaksi muualle. Isä suostuikin myymään hänelle Rannan kartanon ja myöhemmin hän peri vielä lisää maata vanhemmiltaan. Kerrotaan everstin tuskastuneen joskus Santun haluun saada lisää maata:” Sine sano, osta Veihkylä, osta Veihkylä, mutta mine sano sinulle, maksa sine ite.” Hän sai maita ja tuli tunnetuksi hyvänä maanviljelijänä, joka osasi käyttää hyväkseen uusia koneita ja muitakin uusia menetelmiä. Hän osallistui voimakkaasti kunnallis- ja talouselämään Sysmässä. Hän perusti Osuuspankin (maalaus Osuuspankin neuvotteluhuoneessa) kun ei saanut tarpeeksi velkaa Säästöpankista, jonka isännistöön hän kuului. Hänellä oli leipomo, jonka leivinuunista tehtiin aikoinaan myöhemmin sauna Vuokko Virolaisen ja hänen äitinsä käyttöön heidän muuttaessa kirkonkylään asumaan.
Vuokko Virolainen muistelee vaariaan jäyhänä, vaativana ja työteliäänä miehenä, jonka kanssa hän teki pitkiä kierroksia pelloilla. Pojantyttären pyyntöihin, koskivat ne kissan saamista tai rahaa, vaari useimmiten heltyi, vaikka hieman muristen.

Rannan kartano (Vuokko Virolainen)
Rannan kartano koostuu useasta tilasta (Väihkylä, Harila, Jyrtti, Peltoniemi), jotka nykyisen omistajan Vuokko Virolaisen vaari Aleksanteri Streng osittain peri tai osti omilta vanhemmiltaan Helmine ja Viktor Strengiltä, jotka omistivat myös Suurkylän kartanon, vuosisatojen 1800 ja 1900 vaihteessa. Näistä sukulaisuhteista johtuen Rannan varhaisin historia on yhtenevä Suurkylän kanssa.

Vapaaehtoinen torpparivapautus
Onni Schildt muutti perintönä saamaansa Hovilan kartanoon vuonna 1876. Hovilan kartano oli tullut hänelle avioliiton kautta. Onni Schildtin äiti oli omaa sukua Wadenstjerna. Onni Schildtin maaomaisuus oli valtava -1900-luvulle tultaessa Schildt omisti yhteensä 6000 ha maata, mikä oli lähes kymmenesosa koko pitäjän pinta-alasta. Schildt oli kuitenkin havainnut ne epäkohdat, joita maaomistusoloissa tuohon aikaan vallitsi. Vuonna 1893 hän erotti maistaan 36 tilaa, joiden pinta-ala oli yhteensä yli 3000 ha. Tilat myytiin huutokaupalla, jolloin suurin osa tiloista joutui niiden entisille torppareille tai lampuodeille. Vapaaehtoinen huutokauppa pidettiin vuosia ennen yleistä torpparivapautusta ja se innoitti muitakin kartanonisäntiä parantamaan tilattoman väestön oloja.
Viime sotien jälkeen vaikeata siirtolaistilannetta helpotettiin muodostamalla kartanoiden ja muiden suurten tilojen maista ns. siirtolaistiloja. Hovilastakin muodostettiin 10 siirtolaistilaa, joihin metsät lunastettiin Rapalasta.

Vanha-Olkkolan omistajat
Nimi Olkkola on tullut suomenkieleen skandinaavisen miehen nimen ”Olav” kautta ja talonnimenä Olkkola mainitaan 1500-luvulta lähtien Suomen keskiosissa. Sysmään Olkkola-nimi on mahdollisesti saapunut Vidistä, kun Maria Ekestubbe, kotoisin Vihdin Olkkolasta, avioitui Sysmään vasta-aateloidun kornetti Henrik Hjortfeldtin kanssa. Hjortfeldt omisti Skinnarilan kylässä sijaitsevan Rantalan lisäksi Olkkolan ratsutilan Nuoramoisissa.
Marian aviomies kaatui Kaarle Kustaan Puolan sotaretkellä 1656 käydyssä taistelussa. Maria avioitui ratsumestari Arvid Orren kanssa 1662. Marian kuolinaikaa ei tunneta, mutta hänen tiedetään asuneen Nuoramoisissa vielä 1670-luvulla. Tämän jälkeen Olkkolan kartano siirtyi useiden omistajavaihdosten jälkeen Bökmanin suvun haltuun 1770-luvun alussa.
Vanha-Olkkolan kartano on muodostunut 1797, jolloin Bökman-suvun omistama Olkkolan ratsutila jaettiin kahteen osaan hovimajoitusmestari A.H. Bökmanin kuoltua, mistä lähtien Vanha-Olkkola on ollut jakamaton tila. Tässä yhteydessä myös puolet Olkkolaan kuulunutta Jaakkolan ratsutilaa jäi Vanha-Olkkolan yhteyteen.
Vanha-Olkkolan omistajina 1800-luvulta mainitaan muun muassa luutnantti Gustaf Adolf Bökman ja tehtaanpatruuna Petter Henrik Bökman. Vuonna 1885/1886 tilan osti Nuoramoisten Nordenlundin kartanon tilanhoitaja Karl Wilskman, joka avioitui Virtaan kartanon omistajan Magnus Tandefeltin tyttären Aina Fredrikan kanssa 1887.
Karl Wilskmanin kuoltua 1897 Aina Wilskman myi tilan Kalle Koskiselle 1897 ja hän sekä hänen perikuntansa omistivat tilaa vuoteen 1989 saakka. Vuonna 1989 tila siirtyi Olavi Fromholzille ja vuodesta 1997 tilan ovat omistaneet Olavin lapset Kristiina, Maritta ja Sakari. Tilan tuotantosuuntana on metsätalous ja rakennukset ovat perheiden yhteisenä vapaa-ajanviettopaikkana, tilan peltoja viljelevät vuokrasopimuksella Paarmalan Juha ja Virpi Streng.


Veikkaus tekee peleihinsä merkittävän uudistuksen

Nykyisen isännän Jocke Stjernvallin isä Kurt Stjernvall muutti Vanha-Kartanoon vuonna 1939. 1800-luvulla omistajina olivat Tandefeltit. 1800-luvulla Magnus Tandefelt nai serkkunsa Mathilda Stjernvallin. Siitä lähtien on talossa asunut Stjernvallin sukua.

Lotossa jäätiin ilman täysosumia – katso tästä oikea rivi

Vanha-Olkkola (Fromholzin sisarukset)
Lainattu kirjasta Nuoramoinen – kylä Sysmässä
Vanha-Olkkola on osa Nuoramoisten kulttuurimaisemaa ja sen osana tila on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Vanha-Olkkolan alueelta on löytynyt asutuksen merkkejä aina kivikaudelta saakka, mutta läheisempi, tunnettu historia rajoittuu 1600 luvulle. Tuolta ajalta ovat peräisin tiedot sysmäläisistä ratsutiloista, joihin Olkkolakin aikanaan lukeutui.

Anneli Auer tylyttää Joulusaarnassaan

Vanha-Kartanossa käydessä kartanokierroksella on hauska kuulla monenlaisia tarinoita, joita kartanon isäntä Jocke Stjernvall kertoo.

Kasino avattiin M/S Georg Otsilla 5

Historiaa
Hovilan kartanon historiassa törmätään tunnettuun Tandefelt-sukuun. Hovila kuului suvulle 1600-1700-luvuilla. Viimeinen Hovilan Tandefelt oli luutnantti Aadam Juhana Tandefelt, joka joutui sodassa saksalaisten vangiksi ja joutui lunnasrahat saadakseen antamaan kartanon serkulleen. Hän kuoli rutiköyhänä vuonna 1913. Hovilan seuraavaksi omistajaksi tuli Otto Wilhelm Magnus Wadenstjerna. Lähdeteoksissa häntä verrataan Onni Schildtiin – varatuomari Wadenstherna oli mm. aikanaan Sysmän kunnalliselämän keskeisimpiä vaikuttajia.
Hovilan päärakennuksen ensimmäiset osat ovat perimätiedon mukaan 1700-luvulta. Päärakennukseen johtavan kujan varrella on 1700-luvulta peräisin oleva vilja-aitta. Vilja-aitan kyljessä on tallessa taottu rengas, johon vieraat sitoivat hevosensa. Onni Schildt oli oli muuten kuuluisa siitä, että hän ei malttanut ajaa toisten hevosten perässä, kyytipojan oli parasta päästä toisten ohi tai senaattori saattoi hakea tuota pikaa toisen kuskin.

hallitsemassa Galitsian kuningas- kunnassa ..

Kunnallisneuvos Woldemar Stjernvall kuoli 1939 ja sen jälkeen tila siirtyi Woldemarin pojan, metsänhoitaja Knut Stjernvallin omistukseen, joka hoiti kartanoa vaimonsa Marie-Louisen kanssa aina vuoteen 1973 saakka.

Maaningan Kasino, Maaninka Su 4.8

1800-luvun puolivälissä Hovila sai kuuluisuutta kartanon tuntumassa sijainneen Piekkolan lähteen takia. Lähteen vettä oli jo vanhastaan pidetty terveellisenä elämänvetenä. Lähteelle tultiin pitkienkin matkojen takaa vaivoja hoitamaan. Vesi oli hyvin rautapitoista ja jonkun kerrottiin todella parantuneen vettä juotuaan. Kesäisin Piekkolan lähde oli suosittu seurustelupaikka, sen läheisyydessä oli kylpylaitos ja Betesdan kasino, jossa säätyläiset pitivät illanviettojaan. Ajan tapoihin kuului, että Sysmän vallasväki kävi talvisin tapaamassa ystäviään esim Loviisassa ja kesäisin näitä siteitä vahvistettiin kutsumalla loviisalaiset virkistäytymään Piekkolan lähteelle.
Etelä-Suomen Sanomat 29.9.1993

Kankaanpääsali, Kankaanpää 16.12 ..

Magnus Tandefelt edusti sukuaan kuusi kertaa valtiopäivillä. Hän oli eri valiokunnissa ja osallistui monipuolisesti erilaisiin kunnallisiin luottamustehtäviin. Näistä ansioistaan hän sai kunnallisneuvoksen arvonimen.
Magnus Tandefeltin kuoltua pidettiin huutokauppa 1902. Tässä huutokaupassa Virtaan kartanon osti Magnus Tandefeltin vävy Woldemar Stjernvall.